Lush Angel's Delight

Angel's Delight -saippua on jälleen yksi suosittu tuote, jonka Lush tuo takaisin jouluvalikoimaansa joka vuosi. Tämä on niitä saippuoita joista ei ikinä tiedä minkä näköisen palan saa, jos ei sitä itse kaupassa nimenomaan valitse. Koko kiekko näyttää tältä, joten siitä voi saada ihan minkä värisen palan tahansa. Minulla on ollut tätä saippuaa kerran aikaisemminkin ja silloin palani oli aivan syötävän kaunis, vaaleanpunainen ja violetti. Tämänkertainen palani olikin sitten aivan eri saippuan näköinen.

Jep, se on keltainen. Ei siis kullanvärinen vaan keltainen. Sen yläpinta yrittää selkeästi olla kullanvärinen, mutta muuten se on... tuollainen. Palan keltaisuus tekee nenälle temppuja. Angel's Delight tuoksuu mielettömän ihanalta hedelmäkarkilta, mutta koska se on keltainen, nenäni haluaa välttämättä haistaa siinä appelsiinintuoksun. Jännä. Hedelmähän se appelsiinikin tietysti on, mutta en ole sitä aikaisemmin tässä haistanut.

On se hyväntuoksuinen. Tämä on se saippua jota oli pakko käydä myymälässä nuuhkuttelemassa heti kun joulutuotteet tulivat myyntiin, ihan vain varmistaakseni että se tuoksuu samalta kuin viime vuonna. Tämä ei nimittäin ole joka kerta tuoksunut ihan samalta, muistan törmänneeni selvästi tunkkaisemman tuoksuiseen versioon tästä ja moni on kertonut että toissavuotinen versio tästä oli juuri sellainen. Viime ja tänä vuonna tämä on kuitenkin ollut ihanan raikkaan karkkinen, aivan mielettömän hyvä tuoksu. Vaan jännä juttu tuo appelsiinisuus, en ole tosiaan ennen haistanut tässä mitään sellaista.

Kuten kaikki käyttämäni Lushin saippuat, tämäkin vaahtoaa hyvin. Tämä on selvästi pesevämpi kuin vaikka tuo edellisenä kokeilemani Snowcake, mutta kuitenkin aika hellävarainen verrattuna siihen mitä normaalisti kaupoissa myydään saippuana.

Joulukuusi lumisateessa

Nyt se nimettömän kynsi sitten oli pakko lyhentää. Hätäteippauksista huolimatta se ei enää jaksanut pysyä kasassa ja ei ollut oikein muita vaihtoehtoja kuin lyhentää suosiolla kaikki kynnet. Minun kynteni eivät juuri koskaan repeä tuolla tavalla, paitsi näköjään silloin kun olen juuri perustanut kynsiblogin. Hyvä ajoitus, kaverit.

Töpökynsillä siis mennään. Mustan taustansa kanssa tämä muistuttaa juuri tätä ihanaa etelärannikon talvea.

 Niin, siis lumisadetta lukuunottamatta, koska eihän täällä mitään lunta oikeasti sada.

Mustana paljon käyttämäni perusmusta, Wet 'n Wildin Black Crème, joka on siisti, peittävä, tasaisesti levittyvä ja halpa lakka. Valkoisena yhtä lailla paljon käyttämäni perusvalkoinen, Sinful Colorsin Snow Me White. Kuusi on tehty H&M:n vihreällä Envy Me -lakalla, joka näyttää valaistuksesta riippuen kauniin hillitysti shimmeriseltä tummanvihreältä tai melkein mustalta.

Hillitymmät joulukynnet, eihän niiden aina tarvitse olla punaisenkirjavat. Itse tykkään (ja tykkäisin vielä enemmän jos kynnet olisivat vähän pidemmät, mur).

Lush Snowcake

Yksi Lushin suosituimmista joulusaippuoista on Snowcake. Snowcake tuoksuu marsipaanilta ja mantelilta. Oletin jostain syystä että tämä tuoksuisi enemmän mantelilta, mutta marsipaanintuoksu on aika voimakas ja jopa vähän päällekäyvä.

Minä sain pitkulaisen palan.

Saippuan päällä on jotain kimaltavaa jauhetta, vähän kuin kanelia mutta kullanväristä.

Snowcake on ihanan pehmeä ja tuntuu käytössä todella hellävaraiselta. Iho jää tämän jäljiltä pehmoiseksi eikä yhtään kuivaksi, voin vilpittömästi suositella kaiken maailman kuivaihoisille herkkiksille. Lushin tuotteiden sopivuus on aina tietenkin ihon lisäksi myös nenästä kiinni, tuoksu on niissä niin tärkeä ominaisuus. Minun osaltani tämän tuoksu on vähän huti - ihan kiva ja käytän kyllä palan ihan tyytyväisenä, mutta en osta toiste. Tämä kuitenkin on niin suosittu että aika moni on varmasti eri mieltä. Ei siis kannata tehdä näitä päätöksiä pelkästään minun nenäni perusteella, vaan vie oma nenäsi mukaan ostoksille. :)

Lush Australian Igloo

Tänään haluan sanoa muutaman sanan Lushin sokerikuorinnoista.

Lush lopetti syksyllä suosikkikuorintani Sugar Baben valmistuksen. Sugar Babe oli aivan ihana, kuori hyvin ja suli iholle öljyiseksi. Huuhtelun jälkeen iho oli mielettömän pehmeä pitkän aikaa. Herkkäihoisille Sugar Babe ei ehkä sopinut, koska sen sokerikiteet olivat aika isoja ja saattoivat raapia ihoa jos ei ollut varovainen. Minun iholleni se kuitenkin oli maailman paras kuorinta ja olen siinä uskossa että sillä oli aika paljon faneja.

Sugar Baben poistumisen jälkeen Lushin valikoimassa on ollut vain yksi kiinteä sokerikuorinta, vihreä Sugar Scrub joka on makuuni (ja kuulemma aika monien muidenin makuun) liian kova ja raapiva. Perinteisesti Lush on kuitenkin tuonut jouluvalikoimaansa sokerikuorinnan ja niin tapahtui myös tänä vuonna.

Australian Igloo on iglunmuotoinen valkoinen sokerikuorinta.

Australian Igloon tuoksu ei ole mikään suosikkini. Se on omituinen ja vähän pistävä, mutta ei onneksi mitenkään sietämättömän voimakas. Kuorintateholtaan tämä on pehmeämpi kuin Sugar Scrub tai edesmennyt Sugar Babe, mutta kuitenkin ihan reippaasti kuoriva, ei siis sovi ihan herkkiksille. Australian Igloo jättää ihon kosteutetuksi, vaikka ei yhtä tehokkaasti kuin Sugar Babe.

Minun yksilöni olivat aluksi todella pehmeitä ja näitä sai käsitellä hyvin varovasti ettei koko pala hajoa. En koskaan käytä kuorintaan koko palaa, vaan otan siitä pienen palan jonka muussaan käsissäni ennen kuin kuorin ihoni sillä. Kokonaisena käytettynä nämä sokerikuorintapalat varmasti raapivat ihoa, murusteltuna ne vaan kuorivat hyvin. Yhdestä palasta riittää minulla 4-5 käyttökertaan.

Toinen syy olla käyttämättä näitä kokonaisina on se, että niillä on taipumusta kovettua saatuaan kosteutta ja sen jälkeen niiden käyttö ei olekaan ihan yhtä leppoisaa. Kannattaa siis pitää huolta että ottaa mukaan suihkuun vain sen kokoisen palan minkä käyttää kerralla ja säilyttää loppuosaa kuivassa paikassa.

Kun joulutuotteet poistuvat myynnistä, en jää erityisemmin kaipaamaan Australian Igloota muuten kuin Sugar Baben korvikkeena. Ihan kiva, mutta ei ihan riittävän kiva kuitenkaan.

Latvialaiset joulukynnet?

Pikaisesti väsätyt, potentiaalisesti jouluiset kynnet. Tenttikausi pitää nyt niin kiireisenä ettei ole tullut kynsiäkään laitettua. Tässä kuitenkin yksi vaihtoehto joulukynsiksi. 

Pohjalla OPI:n Bogotá Blackberry, raidoissa Sinful Colorsin Snow Me White, jonka päällä helmiäishohtoa lisäämässä Sinful Colorsin Tokyo Pearl (tämän peittävyys ei yksin riitä, siksi paksumpi valkoinen lakka alla). Raidat reunustettu Wet 'n Wildin Black Crèmellä. Huomattavasti jouluisemmat (ja vähemmän Latvian lipun näköiset) näistä saisi jos rajaisi raidan mustan sijasta kultaisella glitterillä.

Pahoittelen laiskuuttani, en jaksanut putsata ylimääräisiä sotkuja kynsinauhoilta.

Pinkkiä

Astetta romanttisempaa lakkausta tänään. Omaan makuuni aika överipinkki ja taitaa mennä aika nopeasti vaihtoon.

Pohjalla NYC:n Cotton Candy, jonka päällä vinolakkaus Wet 'n Wildin Lustilla. Kuviot Wet 'n Wildin Black Crèmellä.

Lush Snowshowers

Harvoin olen kohdistanut mihinkään tuotteeseen niin suuria odotuksia kuin Lushin Snowshowers-suihkujellyyn. Odottaessani tilaukseni saapumista en edes muistanut mitä muuta olin tilannut, olin vaan hyppiä nahoistani kun mietin miten mahtava Snowshowersin täytyy olla.

Snowshowersista puhuminen vaatii hieman pohjustusta. Tämä tuote oli Lushin joulutuotevalikoimassa pari vuotta sitten. Itse tutustuin Lushiin heti kyseisen ajankohdan jälkeen enkä siis silloin ehtinyt päästä tutustumaan tähän. Viime vuonna tuntui nettipalstoja lukiessa että moni Lush-fanaatikko rukoili polvet ruvella tämän tuloa taas joulutuotteisiin ja voi sitä (kuvaannollista?) parkua, kun Lush ei tuonutkaan tätä myyntiin. Tänä vuonna odotin suurella mielenkiinnolla näkeekö Lush miten paljon tätä odotetaan ja ymmärtääkö tuoda tämän takaisin myyntiin. Ja tietenkin halusin vihdoinkin päästä itsekin kokeilemaan tätä.

Odotus palkittiin, Lush toi marraskuussa rajatun erän Snowshowersia myyntiin Brittien (ja Saksan?) nettikauppojensa retrovalikoimaan. Brittikaupassa tällä oli hintaa 4,50 puntaa 100 g pakkaukselle, eli aika paljon enemmän kuin muilla jellyillä. Näitä on edelleen tuolla brittisivustolla myynnissä, joten jos houkuttaa niin vielä ehtii. Kun tämä loppuu niin se todellakin loppuu, eikä ole mitään takeita milloin se tulee takaisin.

Millainen tämä sitten todellisuudessa on? Totuus on että olin ladannut niin suuret odoukset Snowshowersia kohtaan, ettei sillä reppanalla ollut mitään mahdollisuutta täyttää niitä. Se on hyväntuoksuinen, ei voi kiistää. Odotin vaan jotakin niin ylimaailmallisen ihanaa tuoksua ja sitten tämä onkin ihan tavallisen hyväntuoksuinen. Tuoksu on appelsiinikonjakkinen, ihan omanlaisensa eikä juuri yhtään sellainen kuin kuvittelin.

Rakenteeltaan Snowshowers on aivan silkkisen sileä, pehmeä ja todella joustava. Se takertuu joka paikkaan kiinni. Alapuolella olevasta kuvasta ei ehkä hahmota miten tiukasti se roikkuu sormissa kiinni mutta voin kertoa että aika tiukasti. Voin myös kertoa että sitä ei kannata kuvausta varten laskea käsistään paperin päälle, se ei nimittäin halua päästää siitä ollenkaan irti.

Snowshowers vaahtoaa pesukukan kanssa sievästi ja pesee hellästi, pehmeä on se sana jolla tätä voi aika yksiselitteisesti kuvata niin olemukseltaan kuin käytössäkin. Nyt kun tämä on vähän aikaa ollut käytössä, olen alkanut tosissani kiintyä tähän. Tuntuu kuin sen tuoksukin olisi vähän pehmentynyt kun se on saanut hengittää.

Onhan tämä ihana, ei siitä pääse mihinkään. Täytyy vaan päästä yli niistä omista ennakko-odotuksistaan ja tutustua todelliseen Snowshowersiin.

Vähän kuin mustavalkoinen

Mustavalkoisella mennään tänään. Pohjana yksi viime aikojen suurimmista suosikeistani, NYC:n Bowery Black, joka ei itse asiassa (valaistuksesta riippuen) ole ihan musta vaan ennemminkin ihan tummanharmaa. Valkoisena Sinful Colorsin Snow Me White.

Nimettömän kynsi otti ja lähti repeämään ihan ihoa myöten. Yritin kiireessä tehdä parhaani mukaan sille jonkunlaisen hätäteippauksen että se kestäisi vielä edes hetken, siitä johtuu tuo omituinen möykky kynnessä. Repeämäkohta on selkeästi valkoisen alueen yläpuolella ja tulee vaan kivuliasta jos se noin pitkältä pääsee lähtemään.

Ei se tästä kulmasta katsottuna näytä niin pahalta

Toinen käsi

Black on champagne

Tänään tein ihan yksinkertaiset viuhkamaiset kuviot. Vakaampi käsi olisi kiva juttu mutta ei voi mitään, näillä mennään. Ensi kerralla sitten siistimpää jälkeä.

Lakkoina tässä on Natural Collectionin Champagne ja Wet n Wildin Black Crème. Natural Collection on brittiläisen Boots-ketjun oma merkki. Tämä lakka on aivan ihanan värinen, neutraali mutta silti hienostunut. Ylläolevassa kuvassa tää näyttää liian tummalta, allaoleva kuva näyttää todellisen sävyn paremmin. Valitettavasti lakka on laadultaan aivan onnetonta, näyttää kaikki allaolevat virheet, ottaa kolhuja vaikka kuinka pitkän ajan kuluttua, raidoittuu levittäessä ja lohkeilee melkein heti. Ja minä kun olin etsinyt tuollaista sävyä ja oikeasti halusin tykätä tästä.

Lush Calacas

Lush toi Calacas-suihkujellyn ensimmäistä kertaa myyntiin viime vuoden halloweenvalikoimassa. Muistan  nuuhkineeni sitä myymälässä, mutta se ei jäänyt millään tavoin mieleeni. Ilmeisesti tuote oli suosittu, sillä tämän vuoden halloweeniksi se tuli taas myyntiin. Olin kuullut siitä kehuja ja Lushin brittiläisen nettikaupan pyytämä 2,95 punnan hinta ei ollut kovin suuri uhraus, joten päätin tilata tämän ihan silkasta uteliaisuudesta.

Calacas oli vuotanut pakettiin ihan inan verran. Ilmeisesti paketti on kuitenkin kulkenut postin mukana suurimmalta osin oikeinpäin, sen verran vähän sitä oli päässyt valumaan. Avatessani Calacasin purkin ymmärsin hyvin miksi näennäisesti kiinteä tuote on vuotanut, se oli nimittäin aivan märkä! Pakattu kiireellä valmistumisen jälkeen ehkä? Käyttöähän tuo ei haittaa ja saatuaan hengittää vähän aikaa sen pinta kuivui ihan normaaliksi hyytelöpinnaksi.

Märkä on.

Viime vuonna näitä oli myynnissä kolmessa eri värissä, tänä vuonna valikoimaan oli otettu vain tämä vihreä. Tämän pitäisi näyttää pääkallolta, mutta minun mielikuvitukseni ei ihan riitä siihen. Minusta tämä näyttää ilmiselvästi möhkäleeltä.

Möhkäle, n'est-ce pas?

Calacasin tuoksu on raikas ja sitruksinen, mutta siinä on jotakin muutakin, toisaalta pientä mausteisuutta ja toisaalta karkkisuutta. Aika erikoinen mutta koukuttava, en meinannut malttaa kokeilla mitään muita ostoksiani kun tämä tahtoi aina tulla mukanani suihkuun. Tuoksu on myös voimakas, jättämällä purkin kannen auki saa koko kylpyhuoneen tuoksumaan tältä.

Calacas on täysin vegaaninen, Lush käyttää jellyjen hyytelöimiseen merilevää joka siinä sivussa myös kosteuttaa ihoa. Lushin nettisivuilla kehotetaan pakastamaan tämä ennen käyttöä, sillä jellyt eivät jäädy ja säilyttävät muotonsa hyvin. Olenko niin masokisti että haluaisin kokeilla astetta virkistävämpää suihkukokemusta pakastinkylmällä jellyllä? No en. Palataan asiaan sitten kesähelteellä, jos silloinkaan.

Tätä kirjoittaessani Calacasia saa vielä tuolta nettikaupan Last Chance To Buy -osastolta, joten vielä ehtii hankkia oman kappaleensa. Jos opiskelijabudjetti yhtään joustaisi niin tilaisin tätä ihan varmasti lisääkin ettei pääse loppumaan kesken. Totuuden nimissä täytyy tosin sanoa ettei mikään Lushin jelly ole ikinä loppunut minulta kesken, nämä eivät tunnu kuluvan käytössä ollenkaan.

Olen koukussa. Tämä takaisin taas ensi vuonna, Lush? Jooko?

PS. Jos et tiedä mikä on suihkujelly, kannattaa käydä vilkaisemassa Ostolakko-Virven hihkumista aiheesta.

Kaksi versiota syyskynsistä

Päivän kynsien pohjana on Miners Dream Baby. Lakka on vähän liian läpikuultava, tässä taitaa olla kaksi tai peräti kolme kerrosta ja edelleen lakasta näkyy noin selvästi läpi. Kuvioiden alla tuo ei onneksi niin haittaa. Puut on tehty Wet n Wildin Rusticilla.

 

Pidin tästäkin versiosta, mutta halusin kokeilla miltä tämä näyttäisi jos puissa olisi ruska. Valitsin muutaman aiheeseen sopivat värin, joilla tökin pieniä pisteitä lehdiksi.

Kaiken kaikkiaan kynsien tekoon käytettiin näitä lakkoja: Miners Dream Baby, Wet 'n Wild Rustic, Wet 'n Wild Burgundy Frost, Mavala Gold, Rimmel 60 Seconds Red Carpet ja LCN 168.

Täytyy tunnustaa että omaa silmääni ensimmäisen version yksinkertaisuus miellyttää enemmän. Pidän kuitenkin tästä ideasta, koska värejä vaihtelemalla sitä on helppo muokata vuodenaikojen ja tilanteen mukaan.

Ikioma leikkikenttä

Tätä blogia pitää opiskelija, joka on hurahtanut kynsien lakkaamiseen.

Wet 'n Wild Black Crème, LCN Matte Effect Polish ja Art Club Silver Glitter

Tahtoa on varmasti enemmän kuin taitoa ja mitään ammattimaista jälkeä ei ihan heti voi odottaa. Yritystä kuitenkin on ja joskus saattaa tulla jokin astetta omaperäisempi ideakin (tai sitten ei?). 

OPI Bogotá Blackberry ja Sinful Colors Snow Me White

Lakkailujen sivussa tehdään syrjähyppyjä myös muuhun kosmetiikkaan ja erityisen lähellä sydäntä on ihana Lush.

Mavala White ja Natural Code Live It Up

Aikuinen on terve kun se leikkii, eikö niin? Lapsena leikittiin välitunneilla peiliä ja väriä. Ihan kaikki ei ole muuttunut, aikuisten leikeissä peilit ja värit ovat vaan ottaneet eri muodon.